|
RAGDOLLIT SUOMESSA
Ensimmäiset
rekisteröidyt ragdollit tulivat Suomeen Saksasta syksyllä 1992.
Tuolloin ruskea bicolour-naaras, Dangle-Duck's Cinderella, ja
sininen colourpoint-uros, Frodo II Zür Riegelfeste (kotoisammin
Roope), saapuivat maahamme ja aloittivat jo heti kentältä
suomalaisten sydänten valloituksen. Cinderellan ja Roopen häistä
oli tuloksena Suomen ensimmäinen ragdoll-pentue, joka näki
päivänvalon 12.10.1993. Tuolloin Mogwai’s kissalaan syntyi kolme
terhakkaa bicolourpentua: ruskeat Bessie ja Buster sekä sininen
Mr. Bogus.
Ensimmäinen
raidallinen eli tabby-kuvioinen ragdoll saapui Suomeen Italiasta
vuoden 2001 lopussa. Tämä ruskeatabby bicolour-poika,
Silmarilions Lenwe (Leevi), sai pian jälkeläisiä ja niin
23.6.2002 syntyi ensimmäinen Suomessa kasvatettu raidallinen
pentu, sinitabby colourpoint-poika, Panacheen Eminent Eddie.
Ensimmäinen
punainen ragdoll, punatabby colourpoint-tyttö Palacedolls
Rosebud (Doris), saapui Suomeen Kanadasta vuoden 2002 lopulla.
Emoksi se tuli 24.6.2003 synnyttäen kaksi kilpikonnatyttöä:
sinikilpikonnatabby colourpoint Panacheen Quaint Queenan ja
sinikilpikonna mitted Panacheen Queenly Quannan. Nämä olivat
ensimmäiset Suomessa syntyneet uusien
värien mukaiset pennut.
Ragdollien määrä
Vuodesta 1992
lähtien ragdollien määrä on kasvanut tasaiseen tahtiin niin,
että vuoden 2005 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity
kaikkiaan 2302 ragdoll-rotuista kissaa. Valitettavasti osa
ragdolleista on jo siirtynyt kissojen taivaaseen, joten
arvioisin Suomessa olevan tällä hetkellä noin 2200 ragdollia.
Rekisteröintimäärien perusteella ragdoll on ollut Suomen
suosituin kissarotu vuosina 2003, 2004 ja 2005.

Tuonnit ja viennit
Ragdolleja tuodaan
Suomeen keskimäärin 10 kappaletta vuosittain – tosin uusien
värien ja tabbyjen hyväksymisen myötä tuontimäärät ovat hieman
kasvaneet. Vuoden 2005 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity
kaikkiaan 132 tuontia (58 urosta ja 74 naarasta). Eniten kissoja
on tullut Englannista ja USA:sta, mutta kaukaisimmat ovat
saapuneet tänne aina Australiasta ja Uudesta Seelannista saakka.
Suomalaisia
ragdolleja myös viedään jatkuvasti ulkomaille. Eniten tietenkin
Eurooppaan, mutta onpa niitä viety myös USA:han ja Kanadaan.
Sertifikaattioikeudet
Ragdollien
perinteiset värit ovat ruskea, sininen, suklaa ja lila. FIFe:ssä
ragdollien sertifikaattioikeudet myönnettiin näissä väreissä
kuvio kerrallaan. Ensimmäisenä oikeudet sai bicolour-kuviointi
(1992), toisena colourpoint-kuviointi (1997) ja viimeisenä
mitted-kuviointi (1999).
Vuoden 2005 alusta FIFe hyväksyi
ragdolleille uusia värejä ja tällöin sertifikaattioikeuden
saivat punaiset, cremet ja kilpikonnat. Myös raidallisuus eli
tabby-kuviointi tuli ragdolleilla sallituksi kaikissa
hyväksytyissä väreissä ja kuvioissa.
Kuvio- ja värijakaumat
Vuoden 2005 loppuun mennessä
bicolour-ragdolleja on rekisteröity kaikkiaan 791,
colourpointeja 836 ja mitted-kissoja 675. Tabby-kuvioisia näistä
on ollut 75.
Värit ovat puolestaan jakautuneet
seuraavasti:
|
Väri |
Rekisteröity
kaikkiaan |
% |
|
Ruskea |
1095 |
47,6 |
|
Sininen |
990 |
43,0 |
|
Suklaa |
65 |
2,8 |
|
Lila |
33 |
1,4 |
|
Punainen |
32 |
1,4 |
|
Creme |
16 |
0,7 |
|
Kilpikonna |
48 |
2,1 |
|
Sinikilpikonna |
23 |
1,0 |
|
YHTEENSÄ |
2302 |
100,0 |
Ragdollit
kehittyvät hitaasti ja syntyessään valkoisten pentujen värit
alkavat näkyä vasta vähitellen. Väritys on lopullisesti valmis
vasta kissan ollessa noin kolmivuotias. Lisäksi ruskean ja
suklaan sekä sinisen ja lilan värin erottaminen toisistaan on
joskus hankalaa, sillä "yksinkertaisen" värigeenien periytymisen
lisäksi värin voimakkuuteen vaikuttaa useita muita geenejä. Tämä
vaikeuttaa värien määrittämistä varsinkin pennuilla, sillä
geeniyhdistelmien tuloksena voi syntyä tummia suklaita ja
vaaleita ruskeita. Koska pentujen rekisteröinti tapahtuu
useimmiten n. 2 kk iässä, väri ei ole vielä saavuttanut
lopullista muotoaan ja se saatetaankin joskus myöhemmin vaihtaa
rekisterikirjaan. Siksi ruskea/suklaa ja sininen/lila-värien
todellinen jakauma saattaa poiketa hieman annetuista luvuista,
mutta taulukko on kuitenkin suuntaa antava.
(Koonnut: Jaana Tähtinen
) |